Ristiäiset

Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä oman alueesi seurakuntaan ja varaa aika ristiäisille.

Vauvan nimi pitää ilmoittaa DVV:n rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Kaste voidaan tehdä myös DVV:n määräaikaa myöhemmin. Tällöin vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.

Ennen ristiäisiä pappi ottaa perheeseen yhteyttä ja sopii tapaamisen. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.

Kangasalan seurakunnan papit kastavat työvuorojensa puitteissa ainoastaan Kangasalan kaupungin alueella. Jos vanhemmilla on joku ystävä tai sukulainen, joka toimii pappina toisessa seurakunnassa, he voivat pyytää myös häntä kastamaan. Tällöin mahdollisista matkakuluista huolehtii kasteperhe itse.

Ristiäiset voidaan pitää kotona, mummolassa, seurakunnalta vuokratussa tilassa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa. Seurakunnalta vuokrattaviin tiloihin voit tutustua tilasivuillamme. Tilojen käyttö on maksullista.

Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset. Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.

Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen läheisilleen. Valittu nimi tulee kertoa kastavalle papille, sillä seurakunnan tehtävänä on selvittää nimen lainmukaisuus.

Lapsen sukunimeksi tulee vanhempien yhteinen sukunimi. Jos lapsen vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, he voivat valita, kumman puolison nimi lapselle annetaan. Samojen vanhempien yhteisessä huollossa olevilla lapsilla on kuitenkin kaikilla oltava sama sukunimi. Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa ja he haluavat antaa lapselle isän sukunimen, on hyvissä ajoin huolehdittava isyyden vahvistamisesta.

Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle.

Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.

Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina.

Pappi tuo mukanaan kastekynttilän, joka jää kastetulle muistoksi, sekä tarvittaessa Raamatun.

Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta.

Kastettavalla lapsella pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Kummina voi lisäksi olla evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.

Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia virallisena kummina. Jos lähipiiristä ei löydy kummiksi sopivia kirkon jäseniä, kummeja voi kysyä myös seurakunnasta. Ylärajaa kummien määrällä ei ole.

Kummeista tarvitaan rekisteröintiä varten nimi ja henkilötunnus. Ulkomaalaisista kummeista tarvitaan nimi, syntymäaika, kotiseurakunnan nimi, uskontokunta, paikkakunta ja maa. Kummeja koskevat tiedot kannattaa selvittää jo ennen kuin ottaa yhteyttä seurakuntaan kasteen sopimista varten.

Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.

Kastamisen lisäksi ristiäisiin ei sisälly muita pakollisia osia. Voitte rakentaa juhlasta itsenne näköisen.

Ristiäiset alkavat yleensä virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen vanhemmat kertovat vauvan nimen tai pappi kertoo sen heidän puolestaan. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.

Ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös vain todeta asian vanhempien kanssa sovitulla tavalla. Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta, haluavatko he kasvattaa lasta kristillisessä uskossa. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki rukoilevat lapsen puolesta.

Rukouksen jälkeen pappi pitää puheen. Pappi ottaa siihen mukaan asioita, joista on keskustellut vanhempien kanssa ennen kastetta.

Kasteen yhteydessä saatetaan lukea psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Myös vauva on suuri ihme.

Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuutta. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.

Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.

Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.

Kastettavalle lapselle voi kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja tilaisuuden aikana. Kastevedestä voi tehdä muiston kaatamalla sen johonkin tärkeään paikkaan, esimerkiksi pihapuun juurelle.

Monissa kirkoissa on myös kastepuu, johon ripustetaan lapsen nimi, jos vanhemmat haluavat.