Rippikoulu
Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Rippikoulussa tutustutaan kristinuskon keskeisiin asioihin. Se on hyvä ja turvallinen paikka pohtia elämään ja uskoon liittyviä kysymyksiä ja pohtia niiden merkitystä omassa elämässä.
Rippikoulua ja konfirmaatiota voi verrata autokouluun, jossa opitaan ajamaan ja saadaan oikeus ajoneuvon kuljettamiseen. Monelle nuorelle rippikoulu on myös tärkeä askel matkalla kohti itsenäistymistä ja aikuisuutta.
Kuka voi käydä rippikoulun?
Rippikoulu käydään yleensä sen vuoden aikana, kun täytetään 15 vuotta. Rippikouluun kutsutaan ensisijaisesti kirkon kastettuja jäseniä. Myös aikuinen tai kirkkoon kuulumaton voi käydä rippikoulun. Rippikoulun päätteeksi järjestettävään konfirmaatioon voi kuitenkin osallistua vain kirkon jäsen.
Vammaisuus tai sairaus ei ole este rippikoulun käymiselle. Leirimuotoiselle rippikoululle terveyden on kuitenkin oltava sellainen, että se ei edellytä sairaanhoidollisia tarpeita. Leirille osallistuvalla nuorella on oltava myös riittävät leirivalmiudet.
Yleistä rippikoulusta
Miksi kävisin rippikoulun? Kenelle se on tarkoitettu? Mitä siellä tapahtuu?
Tästä löydät yleistä tietoa rippikoulusta!
Miksi kävisin rippikoulun?
Rippikoulu on otollinen paikka pohtia elämän ja uskon kysymyksiä turvallisessa ilmapiirissä ohjaajien, isosten ja muiden rippikoululaisten kanssa.
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, jonka jälkeen rippikoulun käynyt saa:
- osallistua itsenäisesti ehtoolliselle
- mennä kirkossa naimisiin (tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
- toimia kastettavan lapsen kummina
- asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
Millainen rippikoulu voi olla?
Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin.
Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Tarjolla on myös monenlaisia teemaleirejä: vaellus-, laskettelu-, purjehdus-, musiikki-, urheilu- ja ympäristöaiheisia ripareita.
Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.
Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia. Monilla leireillä on myös mukana vapaaehtoisia aikuisia.
Oman seurakunnan riparitarjonnan löydät seurakunnan verkkosivuilta. Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.
Milloin rippikoulu käydään ja kuka voi osallistua?
Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.
Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.
Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.
Rippikouluun ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.
Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Mitä rippikoulusta saa?
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:
- toimia kastettavan lapsen kummina
- asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
- voi mennä kirkossa naimisiin( tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
- osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
Rippijuhla on nuoren oma juhla
Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu
Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.
Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.
Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmäripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.
Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.
Pitääkö opetella jotakin ulkoa?
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.
Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.
Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:
- Uskontunnustus
- Isä meidän -rukous
- Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
- Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)
Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:
- Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
- Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
- Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Turvallinen ja monipuolinen hengellisyys rippikoulussa
Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.
Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.
Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.
Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.
Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.
Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.
Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.
Erilaisia tapoja suorittaa rippikoulu
Rippikoulun käyminen kestää noin puoli vuotta. Rippikouluun sisältyy ryhmän kokoontumisia, seurakuntaan tutustumista sekä eripituinen rippileiri- tai muu opiskelujakso koulun loma-aikana. Rippikoulun rakenne vaihtelee rippikoulumuodon mukaan. Tästä löydät lisätietoa seurakuntamme tarjoamista vaihtoehdoista.
Ripari Pyysalossa
Pyysalon riparit ovat leirimuotoisia rippikouluja Kangasalan seurakunnan omassa Pyysalon leiri- ja tapahtumakeskuksessa. Leirikeskus sijaitsee Vesijärven rannalla Lihasulassa, 17 km kirkonkylältä.
Reissuriparit Virossa ja Lapissa
Seurakunta järjestää reissuripareita Suomen Lappiin ja Viroon. Ne sisältävät matkustamista bussilla ja Viroon mennessä myös laivalla. Viron ja Lapin riparit pitävät sisällään myös päiväreissuja bussilla tai jalan leiripaikan lähiseuduille. Lapin riparit eivät vaadi vaelluskokemusta.
Viron leirit pidetään Kangasalan ystävyysseurakunnan, Põltsamaan seurakunnan, tiloissa. Põltsamaa sijaitsee Keski-Virossa, noin 120 km Tallinnasta. Majoitus tapahtuu 4–10 hengen huoneissa. Seurakuntakodilla on neljä suihkua ja WC:tä käytössä.
Põltsamaan seurakuntakodissa emännät valmistavat paikallista ruokaa, ja valitettavasti erityisruokavalioita ei voida huomioida. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisia dieettejä ja ruoka-aineallergioita. Myös diabeetikoiden voi olla haastavaa osallistua Viron riparille.
Kaupunkiripari
Kaupunkiripari on päiväkoulurippikoulu, joka järjestetään Kangasalan keskustassa seurakunnan tiloissa. Kaupunkiripari on kesäryhmä, joka kokoontuu pääsääntöisesti klo 9-16 välillä joka päivä. Kaupunkiripari sisältää myös retkiä ja elämyksiä. Suosittelemme tätä ryhmää niille nuorille, jotka eivät voi yöpyä poissa kotoa, joilla on iltapainotteinen kesätyö tai joilla on paljon treenejä kesällä.
Pienryhmäripari
Pienryhmäripari on leirimuotoinen rippikoulu, joka toteutetaan kahden viikonloppujakson muodossa. Se on hyvä vaihtoehto nuorelle, jolla on haasteita oppimisen, jaksamisen tai ryhmässä toimisen kanssa ja ja joka haluaa suorittaa rippikoulun pienessä ryhmässä.
Ryhmään valitaan ne hakijat, joiden arvioidaan eniten hyötyvän pienestä ryhmästä, joten perustelut ryhmään hakemiselle kannattaa kirjoittaa hyvin hakukaavakkeeseen.
Rippikoulukoordinaattori soittaa hakijan huoltajalle aina, kun pienryhmäripari on valittuna hakukaavakkeeseen. Jos tarvetta pienryhmälle ei ole, tulee leirivalinta vaihtaa toiseen.
Rippikoulu Kangasalla: UKK
Tästä löydät vastauksen yleisimpiin kysymyksiin, kun mietit rippikoulun suorittamista Kangasalan seurakunnassa!
Mitä rippikoulu maksaa?
Rippikoulun hinnat Kangasalan seurakunnan jäsenille:
- Pyysalon tavalliset leirit: 150 €
- pienryhmäripari: 100 €
- reissuripari Viroon: 280 €
- Tunturi- tai Retkiripari: 350 €
- kaupunkiripari: 0 €.
Mikäli nuori ei asu Kangasalla, maksuun lisätään 100 euroa.
Leirimaksu koostuu täysihoidosta leirin aikana (majoitus sekä ruokailut) sekä mahdollisista matkakustannuksista. Lasku tulee annettuun laskutussähköpostiosoitteeseen noin 6 viikkoa ennen leiriä ja eräpäivä laskulle on 3 viikkoa ennen leiriä. Mikäli esimerkiksi pandemian tai muun yhteiskunnallisesti merkittävän tapahtuman takia leirijakso siirtyy tai muutoin sen toteutuminen muuttuu, laskutusaikataulua joustetaan tilanteen mukaiseksi.
Maksualennusta tai vapautusta voi hakea Kangasalan seurakunnan maksualennuslomakkeella (linkki).
Miten ryhmät muodostetaan?
Ilmoittautumisjärjestys ei ratkaise leiripaikkaasi. Jokainen nuori pyritään sijoittamaan johonkin toivomaansa ryhmään. Jos ensimmäisen toiveen mukaiseen ryhmään on hakemuksia enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, hakujärjestelmä suorittaa arvonnan. Tästä syystä on tärkeää, että kaikki vaihtoehdot ovat sellaisia, jotka käyvät todellisesti sinulle.
Aina ykkös- tai edes kakkosleiritoive ei toteudu. Ryhmäjaon jälkeen ryhmää voidaan vaihtaa vain painavista syistä ja vain, jos ryhmissä on tilaa. Kesän ryhmät ovat tyypillisesti täynnä varsinaisen jaon jälkeen, joten niihin vaihtaminen on vaikeaa.
Kesällä vai talvella?
Moni haluaa ajoittaa rippikoulun niin, että leirijakso osuu kesään. Myös talvileiriä kannattaa harkita, sillä hyviä syitä käydä leirijakso jo talven tai kevään aikana on monia! Kesä jää vapaaksi harrastuksille, matkustamiselle, mahdollisille kesätöille tai rannalla auringosta ja uimisesta nauttimiselle. Toisekseen kannattaa pitää mielessä, että leiritoiveen toteutuminen on huomattavasti todennäköisempää talvileirillä, joille hakijoita on vähemmän.
En asu Kangasalla, mutta haluaisin teidän riparille, miten toimin?
Mikäli nuori ei asu, eikä käy koulua Kangasalla, hän voi hakea riparipaikkoja vasta jälkihaussa. Kangasalan ukopuolella asuvilta peritään 100€ lisämaksu rippikoulusta. Jos nuori haluaa leirille kangasalalaisen kaverin kanssa, toiveen voi esittää jälkihakulomakkeella. Toive voi olla helpompi toteuttaa, jos Kangasalla asuva nuori ja ulkopaikkakuntalainen hakevat molemmat jälkihaussa riparipaikkaa.
Miten toimin kun käyn rippikoulun muualla?
Jos käyt rippikoulun muualla kuin Kangasalan seurakunnan järjestämänä, mene ilmoittautumissivulle (linkki) ja valitse sieltä erillinen ilmoittautuminen muualla rippikoulua käyville. Saat toimintaohjeet ennakkojakson suorittamiseen sähköpostitse marraskuussa.
Voiko leirijaksolta olla pois?
Pääsääntöisesti rippikoulun intensiivi- tai leirijaksolta ei voi olla pois. Intensiivijakso on rippikoulun tärkeintä aikaa ja ripari on vain kerran elämässä. Rippikoulun käyminen antaa tiettyjä oikeuksia ja jotta voimme nämä oikeudet nuorelle myöntää, tulee rippikoulu olla asianmukaisesti hoidettu.
Poikkeuksia tähän sääntöön ovat läheisen hautajaiset, kaste tai häät, joihin voi osallistua myös riparin intensiivijakson aikana. Asiasta tulee olla ennakkojakson aikana yhteydessä ryhmän ohjaajiin. Urheiluharrastuksen treenit tai pelit eivät ole syy olla pois rippikoulun intensiivi- tai leirijaksolta.
Kehitysvammaisten rippikoulu?
Kangasalan seurakunta ei järjestä omaa kehitysvammaisten rippikoulua vaan teemme yhteistyötä lähiseudun seurakuntien kanssa. Rippikoulusta vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammaistyön pastori. Ilmoittaudu ilmoittautumissivun kautta (linkki) ja valitse erillinen ilmoittautuminen kehitysvammaisten rippikouluun.
(lisätiedot: Mirjukka/Pirjo Tuiskunen Pirhalta)
Onko rippikoulu esteetön?
Pyysalon leiri- ja tapahtumakeskus on esteetön. Pyysalossa on hissi eri kerroksien välillä liikkumiseen, mikäli nuori sellaista tarvitsee. Myös ulkotiloissa on mahdollista liikkua apuvälineiden kanssa. Kaupunkiriparit järjestetään ryhmän tarpeet huomioiden, seurakunnan omat tilat ovat esteettömiä mutta ryhmä voi intensiivijaksolla tehdä myös retkiä. Viron ja Lapin riparit eivät ole esteettömiä.
Mitä ovat leirivalmiudet?
Haluamme, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tulla rippikouluun. Sairauden akuutti vaihe tai juuri päällä oleva kriisi ei ole paras mahdollinen lähtökohta leirimuotoiselle rippikoululle. Joskus päivärippikoulu tai pienryhmäripari on leiririparia parempi vaihtoehto. Joskus on parempi jopa odottaa seuraavaan vuoteen. Tavoitteena on turvallinen ja hyvä rippikoulukokemus kaikille osallistujille.
- Leiriläisen pitää pystyä nukkumaan muiden kanssa samassa huoneessa, WC:t ja suihkut ovat yhteiskäyttöisiä.
- Leiriläisen pitää pystyä olemaan ryhmässä.
- Leiriläisen sairauden oireiden pitää olla riittävällä tavalla hallinnassa. Oireilu ei saa kuormittaa kohtuuttomasti kavereita, isosia tai työntekijöitä.
- Leiriläisen pitää pystyä olemaan osa päivästä ilman puhelinta.
- Leiriläisellä on hallussa perustaidot: luku- ja kirjoitustaito, kellon tunteminen, omatoimisuus ja riittävä syöminen.
- Leiriläinen huolehtii henkilökohtaisesta hygieniasta, lääkkeistään ja yöunien määrästä.
- Leiriläisellä on erilaisissa tilanteissa tilannetajua ja ymmärrys, miten milloinkin toimitaan ja käyttäydytään.
- Leiriläinen sitoutuu yhteisiin sääntöihin mm. aikataulusta ja päivärytmistä, turvallisemmasta tilasta ja esim. puhelimen käyttämisestä.
Kaverikoodilla kaverin kanssa samalle leirille
Voit hakea samalle riparille yhden kaverisi kanssa käyttämällä kaverikoodia:
- Keskustele kotona ja yhden kaverin kanssa ripariryhmätoiveet (5-7 kpl)
- Sopikaa kaverin kanssa, kumpi täyttää hakulomakkeen ensin.
- Ensin hakulomakkeen täyttävä syöttää ryhmätoiveet lomakkeelle sovitussa järjestyksessä. Järjestelmä antaa hänelle nelinumeroisen kaverikoodin.
- Anna kaverikoodi kaverille, jonka kanssa olet sopinut ryhmätoiveet.
- Kun koodin saaja täyttää hakulomakkeen, hän ei valitse ryhmätoiveita, vaan syöttää saamansa koodin lomakkeelle. Älä muuta ryhmätoiveita tai niiden järjestystä! Jos muutoksia tehdään, kaverikoodi ei toimi eikä kaveritoivetta huomioida.
- Järjestelmä yhdistää yhteistä kaverikoodia käyttäneet hakijat.
Näin haet rippikouluun
Rippikouluun haetaan sähköisellä lomakkeella. Haku kunkin kauden rippikouluun on avoinna rajoitetun ajan. Varsinaisen haun jälkeen avataan vielä jälkihaku. Siinä varsinaisen haun unohtaneet ja ulkopaikkakuntalaiset voivat hakea niihin rippikouluihin, joissa on vielä tilaa.
Rippikoulun hakulomakkeelle pääset klikkaamalla Hae rippikouluun -otsikkoa tai yläkulmassa olevaa nuolta. Täytä ilmoittautumislomake yhdessä huoltajasi kanssa huolella. Rippikouluvaihtoehtoja valitaan vähintään viisi (5) ja enintään seitsemän (7). Valitse sellaiset rippikouluvaihtoehdot, jotka käyvät sinulle oikeasti. Jos ilmoittautumisesta puuttuu tietoja, on mahdollista, ettei sitä voida käsitellä. Tällöin ilmoittautuminen ei tallennu.
Mikäli käyt rippikoulun muualla kuin Kangasalan seurakunnassa, ilmoittaudu muualla rippikoulun käyväksi. Pääset ilmoittautumislomakkeelle klikkaamalla Ilmoittaudu muualla rippikoulun käyväksi -otsikkoa tai yläkulmassa olevaa nuolta. Lomakkeelta löytyy lisäinfoja muualla rippikoulua käyville.
Kehitysvammaisten rippikoulu järjestetään yhteistyössä lähialueen seurakuntien kanssa. Ilmoittaudu klikkaamalla Ilmoittaudu kehitysvammaisten rippikouluun -otsikkoa tai yläkulmassa olevaa nuolta.
Jälkihaku on tarkoitettu niille kangasalalaisille nuorille, jotka ovat unohtaneet hakea rippikoulupaikkaa varsinaisessa haussa, sekä ulkopaikkakuntalaisille nuorille. Jälkihaussa voit hakea niitä rippikoulupaikkoja, jotka ovat varsinaisen haun jälkeen vielä vapaana. Hakulomakkeelle pääset klikkaamalla Jälkihaku-otsikkoa tai yläkulmassa olevaa nuolta.
Rippikoulun aikajana
Rippikoulu toteutetaan noin puolen vuoden aikana. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Teemapäivät, jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta, leiri ja konfirmaatiojuhla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Saat kaikkiin tarkemmat ohjeet omalta rippikoulun ohjaajaltasi!
Ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät. Seuraa oman seurakunnan tai järjestön tiedotusta ilmoittautumisesta.
Tutustutaan!
Aluksi järjestetään rippikoulun starttipäivä, vanhempainpäivä tai -ilta ja perheisiin tutustuminen. Ensimmäisten tapaamisten yhteydessä ensimmäinen messu- ja ehtoollisopetus, ja tämän lisäksi on muita yhteisiä tapaamisia tai teemapäiviä.
Ennen rippileiriä
Osallistutaan jumalanpalveluksiin ja nuorisotoimintaan oman rippikouluryhmän kanssa yhdessä. Oma rippikouluryhmä osallistuu 3–5 jumalanpalvelukseen. Yhdessä myös suunnitellaan ja toteutetaan yksi jumalanpalvelus!
Leiri
Rippikoulun tunnetuin ja odotetuin osa on rippileiri. Tähän osaan kuuluu 1–2 lähipäivää sekä vähintään 7 leiripäivän mittainen leiri. Leiri voi olla myös päiväleiri, eli päivärippikoulu.
Konfirmaatio ja rippijuhlat
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin! Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa pukeudutaan valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Lue lisää rippijuhlasta
Rippikoulun jälkeen
Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuorten toimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään!
Kysy lisää rippikoulusta!
Rippikoulukoordinaattori vastaa rippikoulutyön kokonaisuudesta ja opastaa esimerkiksi rippikouluun hakemisessa. Kun ripariryhmät on jaettu, ryhmistä vastaavat ryhmien ohjaajat.
-
nuorisotyönohjaaja, rippikoulukoordinaattori
Antti KahraKoululais- ja nuorisotyö | Koululaistyön ja nuoristyön työntekijät
Ripariryhmien ohjaajat
Tästä löydät meneillään olevien rippikouluryhmien ohjaajien tiedot.
Diakoniatehtävä
Osana Kangasalan seurakunnan rippikoulua teet diakoniatehtävän. Lataa tehtävälomake tästä!
